Viime viikolla kävin fysioterapeutilla, vaikkakin syy ajan varaamiseen, eli polvikipu on hellittänyt. Sain kaksi treeniohjelmaa: salitreeni ja kotitreeni. Molemmat ohjelmat käytiin yhdessä läpi, että varmasti teen kaikki liikkeet oikein. Lisäksi ohjelmaan merkittiin muistiin suuntaa-antavat painot kullekin liikkeelle.
Mä en ole koskaan aiemmin ollut kovin innokas kuntosalillakävijä, mutta nyt ensimmäistä kertaa mulla on siihen motivaatiota ja halu treenaamaan lähtee musta itsestäni. Yksi syy sille, miksi en ole aiemmin tykännyt salilla käydä on se, että siellä pullistelijoiden ja tiukaksi treenattujen tyyppien keskellä oma räpylöinti näyttää säälittävältä. On suorastaan hävettänyt kulkea lappujen kanssa laitteelta toiselle ja miettiä miten laitteet toimii ja teenkö liikkeitä oikein.
Nyt päätin, etten mieti sellaista. Meen sinne ja teen ohjelman. Uudella salilla täytyy vähän ensin tutustua laitteisiin, mutta mitä sitten, jos ensin täytyy vähän hölmönä pyöriä laitetta ympäri yrittäen miettiä miten päin siihen pitää mennä. Jokainenhan sitä joskus aloittaa.
Ostin myös kahvakuulan:
Kotiohjelmassa on siis liikkeitä kahvakuulalla ja kuminauhalla, sekä ilman välineitä. Kotiohjelmaa en ole vielä kokeillut, koska tällä viikolla on ollut mahdollisuus päästä salille. Tämä viikko ollaan oltu Levillä ja ensi viikolla Saariselällä pääsen sitten kotiohjelman kimppuun. Keskiviikkona kävin täällä kahvakuulatunnilla ja oli muuten tehokas!
Houkutuksia on tällä viikolla ollut jälkiruokapöydässä joka päivä, mutta tiukka linja pysyy. Nyt kun oon ollut herkuttomalla, niin syömisen jälkeen tuleva morkkis on loistanut poissaolollaan. Se on jännä, miten lyhyen aikaa se herkkujen tuoma nautinto kestää. Monen monta kertaa on tullut mietittyä, että pitikin taas mennä syömään suklaata, jätskiä, karkkia, sipsiä... Vaan eipä enää :)
